Kun menin sinä päivänä Prismaan ostoksiile, en osannut arvata, mitä siitä seuraisi. Kävelin tavallisesti lehtihyllylle, otin sieltä uusimman FullMetal Alchemistin ja siirryin kirjoihin. Huomasin kirjoja jotka olivat alennuksessa. Huomioni kiinnitti Sir Arthur Conan Doylen kirjoittama (suomennettu, daa-ah) Sherlock Holmesin parhaita. Sen enempää ajattelematta, otin sen. Kun sitten olin sen lukenut (sisältäen miljoonia hengenvetoja, huudahduksia, vieraiden ihmisten oudoksuvia katseita ja Viimeistä tapausta lukiessani tirautin itkutkin[olen tunteellinene ihminen!]) istuin hetken paikallani ja tuijoin mitään näkemättä eteeni ja käsittelin aivoissani juuri vastaan ottamani informaatiota. Ajatukseni etenivät näin: "No herran pieksut, siinäpä kirja! En muistanutkaan että tämä on näin mahtavaa kamaa (luin nimittäin englannin kurssilla Sherlock Holmes and the Hound of Baskervilles kirjan)." Katsoin uudestaan kirjan kantta. "Samalla kun käyn Deviantartissa voisimpa etsiä Sherlock Holmes kamaa..."

Seuraavana päivänä heräsin ja makasin sängyllä pitkän aikaa hereillä ja mietin, pidänkö Holmesista enemmän kuin L:ästä (minulla on lievä L pakkomielle). Päädyin lopputulokseen: kyllä. Kysyin isältäni, onko hänellä Sherlock Holmes kirjoja (hänellä on kaikki Biggles kirjat) ja hän vastasi ei. Luin ostamaani kirjaa matkalla Turkuun, ja siellä kohtasin odottamattoman...